RINTAMANAISTEN LIITTO ry

Valtakunnallinen Rintamanaisten Liitto perustettiin 2.19.1980 kattojärjestöksi aikaisemmin perustetuille viidelle rintamanaisten yhdistykselle. Liitto on aatteellisella pohjalla toimivat tuki- ja etujärjestö sekä jäsentensä yhdysside tehtävänään kehittää ja valvoa jäsentensä yhteisiä, yleisiä, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja.

Vuoden 2011 alussa Rintamanaisten Liittoon kuului 22 paikallista tai alueellista rintamanaisten rekisteröityä yhdistystä, joita tasaisesti eri puolilla maatamme, sekä purkautuneiden yhdistysten tilalle muodostuneet 9 kerhoa, joissa on jäseninä purkautuneen yhdistyksen jäseniä, jotka ovat liittyneet liittoon henkilöjäseninä. Yhdistysten ja kerhojen jäsenet, yhteensä noin 2700, ovat sotiemme 1939-1945 aikana sotatoimialueilla ja rintamilla erilaisissa hoito-, huolto-, viesti-, valvonta-, toimisto- ja siivoustehtävissä toimineita lottia, sairaanhoitajia, naislääkäreitä, sotilaskotisisaria, apusisaria ja työvelvollisuuskomennuksen saaneita naisia.

Sotiemme aikana he olivat vielä nuoria. Nyt vuonna 2011 he ovat keskimäärin 88-vuotaita. Jokaisella Rintamanaisten Liiton jäsenellä on rintamapalvelustunnus ja arvostettu tammenlehvä. Lakiteksteissä rintamanaiset ovat rintamaveteraaneja.
Rintamanaiset pyrkivät ajamaan vuosikymmeniä puutteellisesti hoidettuja asioitaan, joita olivat esimerkiksi toimeentuloturva, eläkkeet, kuntoutus- ja asuntoasioiden hoito. Rintamanaisten Liitto toimii näissä asioissa yhteistoiminnoissa yhteistyössä muiden veteraanijärjestöjen kanssa vuonna 1999 perustetussa Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnassa (Veva).

Sotiemme veteraanien yhteisten etukysymysten hoidon lisäksi Rintamanaisten Liitto tukee jäsenistöään monenlaisin toimintamuodoin. Keskeisimpiä niistä ovat olleet eri puolilla Suomen vuosittain järjestettävät valtakunnalliset kesäpäivät, monimuotoinen virkistystoiminta ja pienimuotoinen kuntoutus ja lähimmäispalvelu sekä hengellinen, tiedotus- ja julkaisutoiminta. Nuoremmat sukupolvet, Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöt, ovat vuodesta 2007 järjestäneet rintamanaisille vuosittain kahdet kesäpäivät. Näin vanha ja uusi sukupolvi kohtaavat ja naisten maanpuolustustyön tärkeä osa-alue siirtää perinteitä nuoremmille ja he voivat samalla osoittaa arvostusta rintamanaisille ja heidän työlleen.

Vuodesta 2001 lähtien Rintamanaisten Liitto on anonut ja saanut eri säätiöiltä ja yhdistyksiltä sekä Sotiemme Veteraanit keräyksestä korvamerkittyjä avustuksia jäsenten kuntoutukseen ja virkistykseen, lääke- ja hoitokulujen sekä asuntojen korjausten korvaamiseen. Näitä avustuksia jaetaan yhdistyksille ja kerhoille jäsenmäärän mukaan ja niitä käytetään koko jäsenkunnan avustamiseen ja virkistystoiminnan ylläpitoon.

Sisartapaamiset ja osallistuminen erilaisiin harrastuspiireihin ovat tuiki tärkeä henkireikä elämän ehtoota viettäville jäsenille, joiden tuttavapiiri harvenee päivä päivältä. Kesäpäivät ja sisartapaamiset ovat toimineet jo 25-40 vuotta ja toimivat edelleen erinomaisena vertaistukitoimintana ja virikkeiden antajana vielä kauan tapaamisen jälkeenkin.

Liiton oma lehti Rintamanainen-lehti oli jäsenten tärkeä yhdysside. Sitä julkaistiin yli 10 vuotta vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen oman lehden teko olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Siksi rintamanaiset olivat iloisen yllättyneitä kun Sotainvalidien Veljesliitto ojensi auttavan kätensä ja tarjosi Sotainvalidi-lehdessä Rintamanainen-osiota. Lehti ilmesyy kuusi kertaa vuodessa ja osiossamme julkaistaan rintamanaisia kiinnostavia artikkeleita. Lehden muilta sivuilta löytyy myös kaikkia veteraaneja koskevia juttuja, jotka saadaan ajantasaisesti koko jäsenkuntamme tietoon. Tämä on oiva esimerkki veteraanijärjestöjen tiivistyneestä yhteistyöstä. Lehden anti on tuiki tärkeä kaikille jäsenillemme, mutta erityisesti niille, jotka viettävät pääosan ajastaan kotona.

Liitto on keskeinen järjestö niiden naisten etujen ajamisella, jotka olivat vuosikymmeniä unohduksissa ja joiden panos oli viime sodissamme hyvin merkittävä. Rintamanaisten Liitto ajaa samalla kaikkien rintamalla palvelleiden naisten etuja valtiovaltaan nähden riippumatta mihin järjestöön he kuuluvat tai vaikka ovat järjestäytymättömiä. Suomen sodissa 1939-1945 palveli tunnuksen omaavia naisia yhteensä 100.000. He vapauttivat talvisodan aikana yhden divisioonan ja jatkosodan aikana kahden divisioonan verran miehiä etulinjaan. Kukaan ei voine kiistää heidän uhraustaan Isänmaan hyväksi.
Internet: