Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Siviiliväestö

Työväestö ja demokratia

Teollistumisen yhteydessä 1800-luvulla työväestön asema oli aluksi vailla säädöksiä ja perustui lähinnä työnantajan tahtoon. Suuria epäkohtia oli monesti palkkauksessa, työajoissa, lomissa, työolosuhteissa, irtisanomissuojassa, lakko-oikeuksissa ja monissa muissa kysymyksissä. Työväestön asumisolot olivat monin paikoin kurjat ja terveydenhuolto järjestämättä. Suomessa oli lisäksi epäkohtana 1900-luvun alussa ajoittain laaja työttömyys.

Helsingin Vapaaehtoisen Palokunnan talon juhlasali

Helsingin Vapaaehtoisen Palokunnan talon juhlasali valittiin uuden yksikamarisen eduskunnan täysistuntosaliksi eduskuntauudistuksen yhteydessä 1906-1907. Theodor Höijerin piirtämä rakennus oli valmistunut vuonna 1889.

Järjestäytynyt työväenliike työväestön aseman parantamiseksi sai alkunsa Euroopassa 1860-luvulla, mutta Suomessa järjestäytyminen alkoi vasta 1890-luvulla. Merkittävä tapahtuma oli erityisesti Suomen sosialidemokraattisen puolueen perustaminen. Valtakunnallinen työväenpuolue perustettiin vuonna 1899 Turussa pidetyssä työväenyhdistysten edustajainkokouksessa. Puolueen ohjelma keskittyi aluksi yhteiskunnallisten epäkohtien käytännön korjaamiseen.

Nimi Sosialidemokraattinen puolue Suomessa otettiin käyttöön Forssan kokouksessa vuonna 1903. Hyväksytty ohjelma oli selvästi sosialistinen. Työväenliike julisti nyt taistelevansa porvarillista luokkayhteiskuntaa vastaan sen muuttamiseksi perusteellisesti.

Työväestön voiman osoituksena oli vuonna 1905 suurlakko, joka oli suunnattu pääasiassa Venäjän toimenpiteitä vastaan. Venäjän vallan vähittäisen heikkenemisen eräänä merkkinä oli se, että vuonna 1906 oli mahdollista säätää laki Suomen yksikamarisesta eduskunnasta. Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa ja toisena koko maailmassa. Vaalikelpoisuuden he saivat ensimmäisenä maailmassa.

 

Kertomukset