Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Taustatekijät

Vapaussota-kansalaissota

Sotatoimet

Suomen eduskunnan julistettua maan itsenäiseksi kutsuttiin tasavallan armeijan ylipäälliköksi ratsuväenkenraali C G Mannerheim. Käytössä oli aluksi yksinomaan suojeluskuntajoukkoja. Vaasassa olevan laillisen hallituksen joukot aloittivat maassa vielä olevien venäläisten joukkojen aseistariisumisen. Alkoi vapaussota. Yhteiskunnallinen tilanne oli maassa kuohuva ja se johti kansalaissodan syttymiseen punaisen kansanvaltuuskunnan ja sen joukkojen otettua vallan Etelä-SuomessaHelsinki 1918

Suomessa käytiin tammikuun lopulta vapun tienoille 1918 samanaikaisesti sekä vapaussotaa että kansalaissotaa. Punaisten puolella sotatoimiin osallistui vallankumouksellisia venäläisiä joukkoja ja valkoisten, siis hallituksen, puolella maahan kutsuttuja saksalaisia joukkoja. Erityisesti Tampereen ja Viipurin taistelut olivat verisiä. Hallituksen joukot saivat lopulta voiton ja laillisen hallituksen ylipäällikkö kenraali Mannerheim saapui 16.5.1918 Helsinkiin. Sota oli päättynyt.

Sodan seuraukset

Sota vaati taisteluissa noin 7 000 uhria, erilaisissa väkivaltaisuuksissa kuoli noin 11 000 henkilöä ja sodan jälkeen vankileireillä menehtyi noin 12 000 henkilöä. Uhrien kokonaismäärä, yli 30 000, oli pienelle kansalle hyvin raskas. Sodanaikaiset väkivallanteot puolin ja toisin sekä sodan jälkeen kapinallisille langetetut tuomiot herättivät vihaa ja katkeruutta. Osa punaisista pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa eräät heistä valmistelivat uutta vallankumousta Suomessa.

Vaikka sotatilaa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä ei ollut julistettu, katsottiin valtioiden olevan tosiasiallisesti sodassa keskenään. Sotatila päättyi lokakuussa 1920 solmittuun Tarton rauhansopimukseen.

Viime sotiemme vanhimmista veteraaneista oli moni osallistunut jo vuoden 1918 vapaussota-kansalaissotaan joko valkoisella tai punaisella puolella. Talvisodassa yhteishenki, "Talvisodan henki", peitti korvasi vanhat erimielisyydet.

Kertomukset