Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Siviiliväestö

Koululaitos

Jyväskylän seminaarin rakennuksia Väestön sivistyksen kannalta merkittävin uudistus oli laki yleisestä oppivelvollisuudesta vuodelta 1921. Kaikki lapset olivat oppivelvollisia ikävuosina 7-13 vuotta. Tämän lisäksi aloitettiin jatko-opetuksen suunnittelu ja myöhemmin toteutus. Lukutaidottomuus laski nopeasti alle 1%:n.

Vuonna 1918 kahtia jakautuneen kansan, punaisten ja valkoisten kotien lapset opiskelivat nyt tiedon aakkosia isänmaasta ja äidinkielestä yhteisissä kouluissa ja luokkahuoneissa. Opettajien työ ja koulutoveruus rakensivat siltoja ja kansan valistustaso nousi. Oppikoulut, ammatilliset oppilaitokset, yliopistot ja muut korkeakoulut sekä vapaa sivistystyö jatkoivat kansakoulun työtä. Ne myös kasvattivat tulevia johtajia. Koko kansa eheytyi osaltaan tiedon kasvun ja koululaitoksen kasvatustyön kautta. Koululaitoksella oli suuri merkitys tulevia koettelemuksen vuosia ajatellen.Jyväskylän seminaarin rakennuksia

Huomattava merkitys oli myös sillä, että Suomessa ylioppilasnuoriso oli hyvin isänmaallista. Suuri osa ylioppilasmaailman mielipidejohtajista kuului Akateemiseen Karjala-Seuraan, AKS:ään, jonka ideologiaan kuului aitosuomalaisuuden ja osittain Suur-Suomi-aatteiden lisäksi ennen kaikkea voimakas maanpuolustushenkisyys. 

 

Kertomukset