Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Taustatekijät

Saksa

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 tehdyssä Versailles’n rauhansopimuksessa sodan hävinnyt Saksa joutui luovuttamaan merkittäviä maa-alueita, erityisesti niin sanotun Puolan käytävän Itämerelle, sekä maksamaan suuret sotakorvaukset. Saksan asevoimat rajoitettiin pieneen ammattiarmeijaan ja muun muassa sotilasilmailu kiellettiin. Saksan kansaa koetteli jättiläisinflaatio ja laajamittainen työttömyys.

Adolf Hitler

Keisarinvallan kukistumista seuranneen Weimarin tasavallan demokraattiset hallitukset olivat heikkoja. Saksassa oli laajoja levottomuuksia ja ääriainesten suosio kasvoi. Yksi tällainen ryhmittymä oli Adolf Hitlerin johtama Saksan Kansallissosialistinen Työväenpuolue. Vaalimenestyksen perusteella Hitler nimitettiin vuonna 1933 valtakunnankansleriksi eli pääministeriksi. Verrattain nopeasti Hitler keskitti kaiken vallan itselleen ja hallitsi diktaattorin ottein.

Hitler aloitti pian Versailles’n rauhansopimuksen määräysten purkamisen. Tässä hänen toimenpiteensä saivat laajan hyväksynnän, sillä rauhansopimusta pidettiin epäoikeudenmukaisena. Sen sijaan erityisesti juutalaisiin kohdistetut väkivaltaisuudet ja sortotoimenpiteet aiheuttivat monissa piireissä jo alusta lähtien arvostelua.

Yleinen asevelvollisuus saatettiin Saksassa voimaan vuonna 1935. Saksa aloitti voimakkaan varustautumisen. Samalla aloitettiin alueelliset järjestelyt. Demilitarisoitu Reininmaa miehitettiin vuonna 1936. Itävalta liitettiin Saksaan vuonna 1938. Saksalainen vapaaehtoisjoukko, Legion Condor, osallistui vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan sodan voittaneissa kansallismielisissä eli kenraali Francon joukoissa.

Länsivaltojen kanssa vuonna 1938 tehdyn Münchenin sopimuksen nojalla Saksa miehitti Tšekkoslovakian niin sanotut sudeettialueet, jotka olivat saksalaisten asuttamia. Maaliskuussa 1939 Saksa miehitti koko Tšekkoslovakian. Koko maailman suureksi yllätykseksi Saksa teki 23.8.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa, jota oli pidetty Saksan todennäköisenä vihollisena. Tämän niin sanotun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen perusteella Saksalla oli vapaat kädet Puolan länsiosien suhteen. Neuvostoliiton etupiiriin tulivat Puolan itäosa, Baltian maat ja Suomi.

Saksa aloitti sotatoimet Puolaa vastaan 1.9.1939. Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle 3.9.1939.Toinen maailmansota oli alkanut.

Kertomukset