Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Itsenäistymisen vuodet

Venäjän vallankumous ja Suomi 1

Ensimmäisen maailmansodan pitkittymisen kielteiset vaikutukset alkoivat näkyä Venäjällä yhä selvemmin talvella 1916-17. Huono sotamenestys, joukkojen väsymys ja tyytymättömyys sekä suuret tappiot laskivat sotilaiden mielialaa ja heikensivät taistelukykyä.

Kotirintamalla alkoi olla levottomuuksia elintarvikepulan ja laajan säännöstelyn johdosta, Ihmiset alkoivat ryöstellä varastoja ja syntyi yhteenottoja järjestysvallan kanssa. Samaan aikaan eri vallankumoukselliset ryhmittymät harjoittivat kiihotustoimintaa.

Pietarissa levottomuudet kasvoivat vakavaksi poliittiseksi kriisiksi maaliskuun alussa 1917. Keisari yritti lopettaa epäjärjestyksen väkivalloin mutta ei onnistunut. Nikolai II joutui luopumaan kruunusta 15.3.1917 ja valtaa ryhtyi käyttämään väliaikainen hallitus. Oli tapahtunut Maaliskuun vallankumous.

Eräissä venäläisissä joukko-osastoissa alkoi tapahtua hajoamista. Helsingissä oli Itämeren laivaston pääosa talvehtimassa. Laivastossa tapahtui voimakasta poliittista kiihotustoimintaa. Kurittomat matruusit syyllistyivät lähes 40 upseerin murhaan. Tämä aiheutti paljon levottomuutta helsinkiläisten keskuudessa.

Väliaikainen hallitus julkaisi niin sanotun Maaliskuun manifestin, jossa Suomelle palautettiin autonomia pääpiirtein siinä muodossa kuin se oli ollut ennen vuotta 1899. Suomessa kiisteltiin siitä, kuka tai mikä käyttäisi aikaisemmin keisarille kuulunutta ylintä valtaa. Samaan aikaan Venäjän väliaikaisen hallituksen asema oli heikkenemässä. Käsiteltäessä kesällä 1917 Venäjän ja Suomen suhteita tuli suomalaisten joukossa entistä enemmän esille ajatus maamme laajemmasta itsemääräämisoikeudesta. Ajatus oli peräisin sekä porvarillisista että sosialidemokraattisista piireistä.

Venäjän väliaikainen hallitus yritti vielä kerran vahvistaa heikkoa asemaansa järjestämällä heinäkuussa 1917 suurhyökkäyksen Itävalta-Unkarin vastaisella rintamalla. Alkumenestyksen jälkeen sotatoimi päättyi Venäjän täydelliseen tappioon saksalaisten tultua itävaltalaisten avuksi. Venäläisistä pakoon lähteneistä sotilaista monet jatkoivat kotiinsa asti. Sanottiin armeijan äänestäneen jaloillaan rauhan puolesta. Väliaikaisen hallituksen asema heikkeni entisestään.  

Kertomukset