Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Itsenäistymisen vuodet

Venäjän vallankumous ja Suomi 2

Heinäkuussa 1917 Suomen eduskunta sääti sosialidemokraattisen enemmistön voimin valtalain, jonka mukaan korkein valta kuului eduskunnalle poisluettuna ulkopolitiikka ja sotilasasiat. Väliaikaisen hallituksen johtoon noussut entinen sotaministeri Aleksandr Kerenski ei hyväksynyt valtalakia vaan käski hajottaa Suomen eduskunnan. Eduskuntavaalit järjestettiin lokakuussa 1917. Sosialidemokraatit menettivät nyt enemmistön, sillä he saivat 92 paikkaa entisten 103:n sijasta. Tämä herätti laajaa tyytymättömyyttä sosialidemokraattien keskuudessa, sillä suunniteltujen yhteiskunnallisten uudistusten katsottiin nyt viivästyvän.

Kiista ylimmästä hallitusvallasta jäi edelleen ratkaisematta, sillä V.I.Leninin johtamat bolshevikit ottivat 7.11.1917 vallan käsiinsä Pietarissa. Oli tapahtunut maailmanhistoriaan olennaisesti vaikuttanut vanhan venäläisen kalenterin mukaan nimetty Lokakuun vallankumous. Valta siirtyi bolshevikkien johtamille neuvostoille.

Suomessa vuoden 1917 tapahtumille oli ominaista lakkoilu ja suomalaisten punakaartilaisten ja lakkolaisten veljeily venäläisten sotilaiden kanssa. Maaliskuun ja vuoden lopun välisenä aikana maassamme oli yli 500 lakkoa. Maatalouslakkoja oli noin 2 000 tilalla. Näissä alkoi esiintyä myös väkivaltaisia piirteitä. Asutuskeskuksissa lakkoiluun oli monesti syynä elintarvikkeiden hintojen hallitsematon nousu sekä suoranainen elintarvikepula. Ongelman hoitamiseksi säädetty elintarvikelaki ei tuonut ratkaisua, koska se suosi liikaa yksityistä omistusoikeutta. Tuottajien ja kuluttajien välinen kuilu säilyi. Syksyllä 1917 elintarvikelevottomuuksien ja elintarvikkeiden pakko-ottojen johdosta perustettiin runsaasti sekä punakaarteja että suojeluskuntia.

Marraskuun alussa tapahtui Etelä-Hämeessä Lammilla Mommilan kartanossa verityö, jolla oli laajakantoisia seurauksia. Venäläiset matruusit murhasivat kaksi henkilöä, joista toinen oli Mommilan kartanon isäntä. Oppaana matruuseilla oli kartanon entinen alustalainen.

Mommilan verilöylyssä monet katsoivat olevan esimerkki siitä mihin poliittinen kehitys oli johtamassa ja sitä käytettiin hyväksi omien toimenpiteiden perustelemiseksi. Murhat yhdistettiin myös Helsingissä ongelmaksi muodostuneeseen venäläisen sotaväen kurittomuuteen.

Marraskuun 14.-20. päivien aikana maassamme oli yleislakko, jonka aikana tapahtui aseellisia yhteenottoja suojelukuntalaisten ja punakaartien välillä. Näissä sai surmansa yhteensä 19 henkilöä.

Enteellistä tulevien tapahtumien kannalta oli se, että 16.11. ammattijärjestön, sosialidemokraattisen puolueen ja sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän muodostama Työväen Vallankumouksellinen Neuvosto päätti äänestyksen jälkeen ryhtyä vallankaappaukseen Venäjän mallin mukaisesti. Päätös purettiin uuden harkinnan jälkeen muutamassa tunnissa. Ilmapiiri oli maassamme kuitenkin hyvin jännittynyt

Kertomukset