Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Itsenäistymisen vuodet

Vapaussota-kansalaissota - Sodan nimi

Kevättalvella ja keväällä 1918 Suomessa pääasiassa suomalaisten kesken käydyistä taisteluista on käytetty monta nimeä. Yleisimmät nimitykset ovat olleet vapaussota, kansalaissota, sisällissota, kapina, punakapina ja luokkasota.

Nimitys vapaussota vakiintui valkoisella puolella nopeasti heti, kun laillisen hallituksen omiksi joukoikseen nimeämät suojeluskunnat olivat riisuneet aseista Pohjanmaalla olleet venäläiset, siis itsenäiseksi julistautuneen valtion alueella olleet vieraan valtion joukot. Alkanut sota oli valkoisten puolella aluksi ennen kaikkea vapaussota. Vihollisena olivat venäläiset joukot, mutta käytännössä vain osa niistä. Nimitystä vapaussota puoltaa se, että Suomessa ollut venäläinen 42. Armeijakunta julisti olevansa sodassa Suomen hallituksen joukkojen kanssa. Sotatila oli lähes kokonaan muodollinen, mutta se vaati rauhansopimuksen Tartossa vuonna 1920.

Nimitystä vapaussota puoltaa myös se, että Venäjän bolshevikkien johtoon jo vuonna 1918 kuulunut J.V. Stalin ilmoitti puheissaan punaisen Suomen kuuluvan tulevien neuvostovaltojen joukkoon. Ei ole uskottavaa, että Suomessa toiminut punainen Kansanvaltuuskunta olisi pystynyt säilyttämään Suomen Neuvosto-Venäjästä riippumattomaana maana. Sodan eri nimityksistä vapaussota ilmaisee ennen kaikkea sodan pysyvän saavutuksen, itsenäisen ja demokraattisen Suomen. Sen sijaan nimitys ei kuvaa itse tapahtumia. Valkoisella puolella jotkut sisälsivät nimitykseen myös ajatuksen siitä, että punaiset olisivat taistelleet nimenomaan Suomen itsenäisyyttä vastaan. Näin ei kuitenkaan asia ollut. Tuskin kukaan olisi halunnut jäädä Venäjän yhteyteen.

Nimitykset kansalaissota ja sisällissota kuvaavat itse sodan tapahtumia. Taistelut käytiin pääasiassa suomalaisten kesken. Venäläisten ja myöskään saksalaisten osuus ei ollut lopputuloksen kannalta ratkaiseva. Saksalaisten joukkojen toiminta kuitenkin lyhensi todennäköisesti sotaa. Punaiset eivät puolestaan taistelleet Suomen itsenäisyyttä vastaan vaan he katsoivat käyvänsä vain sisällissotaa yhteiskunnallisen vallankumouksen puolesta.

Nimitys kapina ei anna kokonaiskuvaa sodasta, vaikka sillä ovat selvät perustelunsa. Esimerkiksi Ruotsin sosialidemokraatit tuomitsivat suomalaisen veljespuolueensa juuri siksi, että se oli ” ryhtynyt aseelliseen kapinaan mitä laajimmalla pohjalla olevaa kansan valitsemaa eduskuntaa vastaan.” Suurimmalla osalla punaisista ei ollut todennäköisesti kapinamielialaa itsenäisyyssenaattia tai eduskuntaa vastaan, vaan kyseessä olivat paljon monitahoisemmat yhteiskunnalliset kysymykset.

Nimitys luokkasota on virheellinen, koska mitkään tilastot eivät tue käsitystä siitä, että eri yhteiskuntaryhmät olisivat taistelleet toisiaan vastaan. Eri puolten sosiaalinen jakautuma ei ollut yksiselitteinen huolimatta siitä, että valkoisella puolella enemmistö oli talonpoikia ja punaisella puolella työläisiä. Vain osa oli eri puolilla vapaaehtoisia, sillä rintamalinjojen muodostuminen, asevelvollisuuslain käyttöönotto ja pakko-otot hämärsivät todellista halukkuutta osallistua taisteluun toisia suomalaisia vastaan.

Mikään käytetyistä nimityksistä ei kuvaa sellaisenaan käytyä sotaa. Kyseessä ei ollut pelkkä vapaussota tai kansalaissota. Esimerkiksi Suomen jääkärit tulivat Saksasta Suomeen vapaussotaan Venäjän vallasta. Sota oli heidän poissa ollessaan muuttunut kansalaissodaksi. Valkoinen Suomi kävi vapaussotaa ja punainen Suomi kansalaissotaa. Kummallakin puolella taistelivat suomalaiset, jotka halusivat Suomen itsenäisyyttä. Olisi väärin käyttää vain toisen osapuolen sodalle antamaa nimitystä. Ristiriita on ratkaistavissa vain käyttämällä käydystä sodasta kummankin osapuolen ja koko Suomen kansan mielipidettä kunnioittavaa nimitystä vapaussota-kansalaissota.

Kertomukset