Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Itsenäistymisen vuodet

Sotatoimet

Suomen eduskunnan julistettua maan itsenäiseksi kutsuttiin tasavallan armeijan ylipäälliköksi ratsuväenkenraali C.G. Mannerheim. Käytössä oli aluksi yksinomaan suojeluskuntajoukkoja.

Vaasassa olleen laillisen hallituksen joukot aloittivat maassa vielä olevien venäläisten joukkojen aseistariisumisen. Alkoi vapaussota. Yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena maassamme oli tapahtunut kuitenkin kahtiajakautuminen. Tämä johti kansalaissodan syttymiseen punaisen kansanvaltuuskunnan ja sen joukkojen otettua vallan Etelä-Suomessa. Valkoisella puolella sotatoimiin osallistuivat suojeluskuntalaisten lisäksi värvätyt joukot sekä vuoden 1878 asevelvollisuuslain perusteella palvelukseen kutsutut joukot. Näiden kouluttajina ja johtajina toimivat Saksassa sotilaskoulutuksen saaneet Suomen jääkärit. Pääosa heistä saapui Suomeen helmikuun lopulla 1918. Punaisella puolella muodostuivat punakaartit varsinkin alkuvaiheessa vapaaehtoisista, mutta sodan kestäessä otettiin käytäntöön myös pakko-otot.

Suomessa käytiin tammikuun lopulta vapun tienoille 1918 samanaikaisesti tavallaan sekä vapaussotaa että kansalaissotaa. Punaisten puolella sotatoimiin osallistui vallankumouksellisia venäläisiä joukkoja ja valkoisten, siis hallituksen, puolella maahan kutsuttuja saksalaisia joukkoja. Erityisesti Tampereen ja Viipurin taistelut olivat verisiä. Sotatoimet päättyivät valkoisten voittoon ja laillisen hallituksen ylipäällikkö kenraali Mannerheim saapui 16.5.1918 Helsinkiin. Sota oli päättynyt.