Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Siviiliväestö

Jälleenrakennus- ja asutustoiminta

Sotien tuhot, luovutetun alueen menetykset ja uusi asutustoiminta vaativat sodan jälkeen veteraanisukupolvelta laajamittaista rakentamista ja peltojen raivaamista. Maassamme oli ilmahyökkäyksissä tuhoutunut 3900 rakennusta ja Lapin sodan seurauksena tuhoutui vielä sotiemme viime vaiheessa 41 000 erilaista rakennusta. Lapin tuhoon sisältyi paljon muutakin, kuten 516 maantiesiltaa ja 218 rautatiesiltaa. Erityisesti Lapin jälleenrakentaminen oli suuri hanke, joka kesti kauan.  jalleenrak

Siirtoväen ja rintamamiesten asuttamiseksi säädettiin vuonna 1945 maanhankintalaki. Karjalaisen maataloussiirtoväen asuttaminen onnistui hämmästyttävän nopeasti. Kunnia tästä kuuluu sekä itse maannälkäiselle siirtoväelle että lain toimeenpanosta vastanneille tarmokkaille viranomaisille. Jo kolmen vuoden kuluttua lain voimaanastumisesta oli lähes kaikilla maansaantiin halukkailla uusi viljelmä. Rintamamiesten asuttaminen painottui 1940-luvun loppuun ja sekin tapahtui yleensä hyvin nopeasti. Kaikki tämä oli tärkeä osa maamme sodanjälkeistä ripeää kehitystä.

Peltojen raivaaminen vaati veteraaneilta monesti suuria ponnistuksia, sillä se tapahtui usein käsivoimin. Syntyi myös paljon korpi- eli kylmiä tiloja, jonne ei aluksi ollut edes tieyhteyksiä. Joiltakin uudistiloilta vei halla monta ensimmäistä satoa. Monista puutteistaan huolimatta maatalous kehittyi voimakkaasti ja maamme elintarviketuotanto saatiin nostettua muutamassa vuodessa vastaamaan normaalia rauhanajan tarvetta.

Asuttamiseen liittyvää rakennustoimintaa haittasi aluksi puute rakennustarvikkeista. Tämä johtui osittain Lapin suuria tarvikemääriä vaatineesta jälleenrakentamisesta sekä esimerkiksi voimalaitostyömaista. Puutetta oli sementistä ja jopa nauloista ja lasista. Vain puutavaraa oli riittävästi. Rakentaminen ei monesti olisi ollut mahdollista ilman naapuriapua ja talkootyötä. Tässäkin veteraanisukupolvi osoitti suurta yhteenkuuluvuutta erityisesti auttaessaan sotainvalideja ja sotaleskiä.

Siirtoväkeen kuulunut ja rintamalta palannut maanviljelysväestö ei sijoittunut sodan jälkeen kokonaisuudessaan takaisin maatalouteen. Erityisesti sotakorvausteollisuus tarvitsi juuri tätä väestöä. Jo ennen sotia käynnissä ollut yhteiskunnan rakennemuutos, teollistuminen ja kaupungistuminen, jatkui kiihtyvällä vauhdilla. Veteraanisukupolvi toteutti tämän suuren suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksen.