Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Siviiliväestö

Elämänolojen paraneminen

olojen parantuminenSotien jälkeinen veteraanisukupolvi poikkesi suuresti sotaa edeltäneestä väestöstä. Joka kuudestoista mies oli sotainvalidi, joka seitsemästoista nainen sotaleski, joka kahdeskymmenesviides lapsi sotaorpo ja joka yhdeksäs kansalainen siirtoväkeä. Yksityisen ihmisen toimeentuloon oli kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.    

Suoranaisesti sodasta aiheutuneiden korvausten lisäksi ryhdyttiin parantamaan kansalaisten sosiaaliturvaa. Jo ennen sotaa säädetyn kansaneläkelain mukaista eläkettä ruvettiin maksamaan vuonna 1949. Vuotta aikaisemmin oli otettu käyttöön lapsilisät, joista silloin käytettiin nimitystä perhelisät. Tässä sosiaaliturvan muodossa Suomi oli ensimmäisiä koko maailmassa. Lapsilisät olivat hyvin tarpeellisia tuhansille perheille, koska juuri 1940-luvun loppupuolella syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat. 

Elintarvikkeiden säännöstely jatkui vielä vuosia sodan jälkeen. Esimerkiksi vuonna 1946 oli käytössä vielä 53 ostokorttilajia. Ostokortteja painettiin korttisäännöstelyn aikana yhteensä 778 miljoonaa kappaletta. Oman elintarviketuotannon ja ulkomaankaupan elpyminen mahdollistivat säännöstelyn vähittäisen purkamisen erityisesti vuodesta 1948 lähtien. Viimeisenä poistettiin kahvin säännöstely vuoden 1954 alussa. Tämä oli suuri tapahtuma. Veteraanisukupolven yli kaksitoista vuotta kestänyt ostokorttien käyttö oli vihdoinkin päättynyt.  

Kertomukset