Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Maanpuolustus

Aselepo

Suomen pyrkimykset sodasta irrottautumiseen johtivat alkusyksyllä 1944 tulokseen. Aselepo astui voimaan 4.9.1944, mutta venäläiset jatkoivat tulitusta vielä vuorokauden ajan tappioita aiheuttaen. Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.. Suomalaisten saamalla torjuntavoitolla oli aselepoehtojen kannalta ratkaiseva merkitys. Suomen miehitys ei tullut enää kysymykseenkään. Helsinki oli Lontoon ja Moskovan ohella Euroopassa ainoa sotaa käyneen valtion pääkaupunki, johon eivät viholliset päässeet. Kesän 1944 raskaat torjuntataistelut eivät olleet turhia.

Välirauhan ehtojen mukaan Karjala menetettiin uudelleen. Lisäksi jouduttiin luovuttamaan Petsamo ja vuokraamaan Porkkala Neuvostoliitolle viideksikymmeneksi vuodeksi. Maassa olleet saksalaiset oli riisuttava aseista. Suomen armeija oli saatettava rauhan kannalle kahdessa ja puolessa kuukaudessa. Suomelle määrättiin suuret sotakorvaukset.

Jatkosota vaati Suomelta suuria uhrauksia. Sodan tappiot olivat 66 000 kaatunutta tai kadonnutta, 1 500 kuollutta siviilihenkilöä ja 188 000 haavoittunutta. Myös Neuvostoliitto kärsi huomattavia tappioita, kaatuneita oli arvion mukaan 305 000 mikä merkitsee haavoittuneet mukaan lukien lähes miljoonan miehen kokonaistappioita.