Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Maanpuolustus

Sodan alku

Saksan aloitettua hyökkäyksensä Neuvostoliittoon 22.6. 1941 Suomi ilmoitti olevansa puolueeton. Pohjois-Suomessa oli kuitenkin saksalaisia joukkoja ja suomalaisille yllätykseksi Hitlerin sodan alussa julkistetun päiväkäskyn mukaan suomalaiset ovat yhteistoiminnassa saksalaisten kanssa.  Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät Suomen alueelle. Kohteena olivat pääasiassa lentokentät, mutta suurin osa pommeista putosi asutuskeskuksiin. Kun Neuvostoliitto pommitti 25.6. 1941 viittätoista Suomen paikkakuntaa lähes 500:lla lentokoneella, katsoi Suomi olevansa jälleen sodassa Neuvostoliittoa vastaan.   Jatkosodan alkaessa Suomen armeija oli suurempi ja tehokkaampi kuin talvisodassa. Kenttäarmeijaan perustettiin 16 divisioonaa. Puolustusvoimien kokonaisvahvuus oli 475 000 miestä, lotat ja ilmavalvontahenkilökunta mukaan luettuna 630 000 kansalaista. Kenttätykkejä oli joukoilla 1 100 kappaletta ja lentokoneita 235. Konepistooleja oli saatu lisää, samoin panssarintorjunta-aseistusta ja uusia raskaita kranaatinheittimiä. Myös ilmatorjuntaa oli parannettu. Sotasaalispanssarivaunuja oli kunnostettu omaan käyttöön.

Myös neuvostojoukoissa oli tapahtunut kehitystä. Talvisodan katkerat opit oli käytetty hyväksi. Koulutusta oli parannettu ja kenttätykistöä ja panssarijoukkoja lisätty entisestään. Uusia ylivoimaisia T-34- ja KV-panssarivaunuja otettiin käyttöön myös Suomen suunnalla.    

Neuvostoliitolla oli Suomea vastassa kesäkuussa 1941 yhteensä 16-17 divisioonaa. Neuvostoliitto joutui kuitenkin siirtämään joukkoja Suomen suunnalta Saksaa vastaan. Jäljelle jäi heinäkuussa 13 divisioonaa ja kolmen divisioonaa vastaavan linnoitusalueen tulivoimaiset joukot, 230 panssarivaunua, 2500 kenttätykkiä ja 240 lentokonetta.