Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Arvet efter Veteranerna - Ett Självständigt Fosterland

Sotainvalidien Veljesliitto ry

Sotainvalidien VeljesliittoSotainvalidien Veljesliitto-Krigsinvalidernas Brödraförbund r.y. perustettiin 18.8.1940 sotavammaisten yhteiseksi vapaaehtoiseksi huolto- ja veljesjärjestöksi. Liitto on myös sotainvalidien oma etujärjestö. Sotamarsalkka C.G. Mannerheim valittiin perustavassa kokouksessa liiton kunniapuheenjohtajaksi.

Ennen viime sotiamme invalideja oli pidetty armopaloilla elävinä toisen luokan kansalaisina. Sotainvalidit katsoivat oikeutetusti maksaneensa maamme vapaudesta niin kovan hinnan, että myös yhteiskunnan tuli arvostaa heitä ja heidän ponnistuksiaan. Veljesliiton kaikki pyrkimykset ovatkin olleet myös yhteiskunnan todellisen edun mukaisia. Veteraanijärjestö Veljesliitto on yksi maamme vanhimmista ja suurimmista vammaisjärjestöistä.

Viime sodissamme vammautui pysyvästi noin 94 000 henkilöä. Yli puolet oli vammautuessaan alle 25-vuotiaita. Nuorimmat olivat täyttäneet juuri 17 vuotta. Sotainvalidien paluu siviiliin oli monesti vaikeaa. Monella ei ollut omaa kotia. Nuorimpien koulu oli jäänyt kesken. Vammautuminen oli tehnyt useat jo ammatin hankkineet kykenemättömiksi aikaisempaan työhönsä. Veljesliitto oli mukana järjestämässä asuntoja ja ammattikoulutusta. Se myös painosti valtiovaltaa hoitamaan velvollisuutensa sotainvalideja kohtaan.

Vuoden 2011 alussa oli elossa noin 8 300 sotainvalidia. Sotavammaisten keski-ikä oli 89 vuotta. Vuosittain poistuu noin 1 400 sotainvalidia keskuudestamme. Sotainvalidien keskimääräinen haitta-aste on 30%. Erittäin vaikeasti vammautuneita eli 100% sotainvalideja oli vuoden 2011 alussa vajaan 100. Sodan kärsimykset tuntuvat yhä kaikkien sotavammaisten elämässä.

Sotainvalidien Veljesliitto on perustanut jäsenyhdistyksiensä kanssa jo 1940-luvulta lähtien hoito- ja kuntoutuslaitoksia. Niitä on uudistettu ja laajennettu lisääntyneen hoitotarpeen ja alalla tapahtuneen kehityksen mukaisesti. Liiton perustamissa hoitolaitoksissa Kaunialassa ja Kyyhkylässä sekä sotainvalidien veljes- ja sairaskodeissa on 1600 hoitopaikkaa.

Veljesliiton tärkeimpiä tehtäviä ovat lakisääteisen huollon ja korvausturvan kehittäminen sekä neuvontapalvelun jatkuvuuden takaaminen. Liiton kaiken toiminnan päämääränä on sotainvalidien vanhuudenhuollon turvaaminen. Myös sotainvalidien puolisoiden kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen ja sotainvalidia pitkään hoitaneen puolison eläketurvan parantaminen ovat Liiton keskeisiä tavoitteita. Erityisen paljon Liitto keskittyy sotainvalidien ja heidän puolisoidensa arjessa selviytymisen tukemiseen, kotiavun järjestämiseen ja huonokuntoisten asuntojen.

Liiton tärkeimpänä tiedotuskanavana on Sotainvalidi-lehti.

Sotainvalidien Veljesliiton toiminta jatkuu vielä 2020-luvullakin sodassa vammautuneiden hyväksi. Liiton avustus- ja perinnetyötä tukemaan on perustettu myös Sotainvalidien Perinnejärjestö.

Internet: Sotainvalidien Veljesliitto ry