Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Siviiliväestö

Siviiliväestön kertomuksia

- Elämää kotirintamalla

Viholliset lähestyvät Korkeakoskea: tornissa tähystämässä Irja Joensuu ja Helmi Tarkkala.

Kertojat Kirsti Nummelin ja Marjatta Kössi (o.s. Piekkari)

 

Lähtökäskyn saaneiden miesten kokoontuessa lotat pitivät huolta muonituksesta. Työmääräyksistä ensimmäisiä oli siirtoväen vastaanotto ja muonitus. Oli kylmää ja kolkkoa, junat myöhästelivät niin, että vellit sekä muutkin ruoat ehtivät hapantua.

Lue lisää...

- Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)

Valto Vihinen

 

Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 palasivat kaupunkien sotapakolaiset kotiseudulleen. Vähitellen palasivat meidänkin talon miehet kotiin likaisina, repaleisin vaattein ja täiarmeija mukanaan. Alkoi tulla myös uusia evakkoja, karjalaisten perheitä. Kivennapalaisia sijoitettiin Kangasalle. Meille tuli perhe, jossa oli neljä sukupolvea. He saivat meiltä asutusmaata, josta muodostettiin neljä eri tilaa. He eivät kuitenkaan ehtineet rakentamaan tilojansa, kun tuli uusi sota.

Lue lisää...

- Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa

Kertoja emäntä Elma Jussila (o.s. Venttola) Eräjärveltä

 

Meillä oli neljänkymmenen peltohehtaarin ja parinkymmenen lehmän ynnä tarpeellisen nuoren karjan maatila. Kotona oli vain yksi mies, jonka käsi oli halvaantunut, niin että se ei toiminut edes hevosen ajamisessa. Naapurissa oli vanha mies, jolta saimme apua esimerkiksi niittokoneen terien hiomisessa.

Lue lisää...

- Salainen työ sota-ajan Sortavalassa

Anni Haanpää

 

Helmikuun 5. päivänä 1942 lähdin kotoani Keski-Suomen Karstulasta taskussani paikallisen Lotta Svärd -yhdistyksen puheenjohtajalta saamani littera, jossa määräasemaksi oli merkitty Sortavala. Samana aamuna hän oli sen tuonut ja kehottanut lähtemään mikäli mahdollista heti. Ja tässä olin. Äiti oli saattamassa ja toivotti matkalleni Korkeimman siunausta. Olin täynnä jännitystä, ja pelkoakin, noustessani linja-autoon, joka veisi minut Myllymäen asemalle. Syytä arkuuteni oli kylliksi: en ollut eläessäni junaa edes nähnyt - nyt minun piti matkustaa sillä johonkin tuntemattomaan Laatokan rannan kaupunkiin, ja kaiken kukkuraksi työhön, josta en ollut saanut minkäänlaista tietoa.

Lue lisää...

Kertomukset