Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Maanpuolustus

Maanpuolustajien kertomuksia

- Puhdetöitä Lempaalassa

Sakari Särkisilta

 

Myös Rajajääkäripataljoona I:n miehillä oli monenlaisia vapaa-ajan harrastuksia, joilla etenkin asemasotavaiheessa 1942-1943 pidettiin yllä mielialaa. Harrastuksilla oli oma merkityksensä oloissa, joita syystä voitiin pitää pitkästyttävinä.

Puhdetyöt toivat tiukan mutta yksitoikkoisen vartiopalvelun, partiotoiminnan ja pienempien sotatoimienkin väliaikoina muuta ajateltavaa valmistettaessa eri materiaaleista omin käsin tuliaisia kotiin vietäväksi tai lomakassan kartuttamiseksi. Pienimuotoinen kaupallinen toiminta oli varsin yleistä puhdetyömarkkinoilla. Kaikilla kun ei ollut enempää kykyjä kuin välineitäkään ryhtyä itse tekemään erilaisia muistoesineitä, joita vieläkin lienee suuria määriä suomalaisissa kodeissa, nyt jo ehkä toisen tai kolmannen sukupolven hallussa.

Vuonna 1981 ilmestyi Otavan kustantamana Liisa ja Tim Steffan toimittama sota-ajan puhdetöitä monipuolisesti esittelevä kirja MUISTO SYVÄRILTÄ. Kirjan tekijät toteavat alkulauseessa mm.:

"Tallensimme miesten omia kertomuksia esineiden tekovaiheista eli jo katoamassa olevaa tietoa eräästä rikkaasta ja moni-ilmeisestä, koko maailmaakin ajatellen ainoalaatuisesta kansantaiteen lajista, joka tähän päivään saakka on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota."

Kirjan toimittamiseen osallistuneen Sakari Särkisillan puhdetyökokoelmasta sen sivuille tulivat mm. tällä aukeamalla esitellyt puhdetyöesineet, jotka yhtä lukuun ottamatta on valmistettu RjP l:n korsuissa Lempaalassa.

Puukot ja etenkin niiden tupet olivat suosittuja puhdetöitä. Tässä Sakari Särkisillan lahjaksi saama tuohesta punottu tuppi puukkoineen. Tupen muotoilua ovat myöhemmin asiantuntijat pitäneet erikoisen kauniina.
 
Pataljoonan asesepillä oli pelit ja vehkeet monenlaisten metallitöiden tekoon. Huoltoportaasta Valkealammen rannalta näitä töitä kulki hyvin monien lomalaisten mukana tuliaisiksi kotiseudulle. Viereinen, Sakari Särkisillan äidilleen lahjaksi teettämä rintakoru on varmasti laatuaan ainoa. Saajan nimikirjaimet on muotoiltu keskelle korua. Väristä päätellen tämän pakotustyönä tehdyn korun raaka-aineena on ollut tykinhylsymetalli
 Myös vihollisen tykkimiehet toimittivat raaka-ainetta puhdetöihin. Viereisen piirroksen esittämä rannerengas on tehty maastosta löytyneestä räjähtäneen kranaatin johtorenkaasta. Kranaatin kulkiessa putken läpi kierteet (rihlat) ovat prässänneet kupariseen johtorenkaaseen somat koristeuurteet. Renkaan teki korpraali Henrik Niiranen.
Ompelurasia. Näitä tehtiin lukuisia. Kannen koristekolmioissa on tyylitelty lilja; itse rasian sivuja koristavat vuoron perään lilja, Karjalan vaakuna, rajajääkärijoukkojen aselajimerkki (karhunpää ja miekka), Viipurin vaakuna sekä Suomen leijona ja miekka, mikä kuvio on tyylitelty samanaiheisesta, Talvisodan jälkeen maanpuolustuksen hyväksi myydystä pronssireliefistä. Rasian suunnitteli jääkäri Aarne Frilander.

Pataljoonan kookkain hahmo kersantti Viktor Välimäki, kuvassa normaalikokoisen naisen, rajavartioemäntä Toini Sukupolven vieressä, kaiversi lapion kokoisilla käsillään, puukonkärkeä työvälineenä käyttäen, yksipuisia kellonperiä joissa lenkit olivat läpimitaltaan muutamia millimetrejä.

 

Viime sotien aikana taskukellot olivat vielä yleisiä. Nämä kellonperät ovat lähtöisin pataljoonan huoltoportaasta.

 

Hyökkäysvaiheessa ja sen jälkeen kesällä 1941 muotiesineeksi tuli altumiininen kaasunaamaripakkaukseen liittyvä kotelo. Alumiiniin oli helppo kaivertaa vähän kaikenlaista.

Puukaiverrukset ovat jääkäri Oiva Juntheikin käsialaa ja tehdyt talvella 1942/43 Suo-tukikohdan korsussa Miskulan lohkolla Lempaalassa. Ylempi on kuin valokuva tukikohdan kolmospesäkkeeltä. Toinen vartiomiehistä ampuu Lahti-Saloranta pikakiväärillä, vieressään penkalla varalippaat, toinen heittää käsikranaattia. Taustalla männyn takana siintää vihollisen miehittämä A-kukkula, joka tuotti jatkuvia tappioita Suo-tukikohdassa.

Oiva Juntheikki on tehnyt taidetta koko ikänsä. Jo sotavuosina eräs oululainen liike möi näitä hänen veistoksiaan.

Alemmassa kuvassa partio on tuhoamassa viholliskorsua kasapanoksella.

Oivan malleina olivat oman Suotukikohdan korsun miehet, tässä varsin vaatimattoman asumuksensa edessä. Eivät he paraatijoukkoa muistuttaneet, mutta paikkansa he kyllä pitivät


--------------------------------------------------------------------------------
Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa 2002, 2014

Kertomukset