Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Maanpuolustus

Sodan alkuvaiheet

Suomi teki aselevon Neuvostoliiton kanssa 4.9.1944. Aselepoehtojen mukaan maassamme olleiden saksalaisten joukkojen oli poistuttava Suomesta 15.9. mennessä. Pohjois-Suomessa, Suomen Lapissa ja Pohjois-Norjassa oli saksalaisia joukkoja noin 214 000 miestä, 32 000 hevosta ja 17 500 moottoriajoneuvoa sekä 180 000 tonnin materiaalivarastot. Joukoista lähes puolet oli sitoutunut taisteluun Neuvostoliittoa vastaan Petsamon alueella eivätkä ne osallistuneet sotatoimiin suomalaisia vastaan.

Sen sijaan Sallan, Kiestingin ja Uhtuan alueilla jo vuodesta 1941 lähtien Neuvostoliittoa vastaan toimineet saksalaiset osallistuivat ainakin osittain Lapin sotaan. Suomessa toimineet saksalaiset divisioonat olivat heikommin varustettuja kuin yleensä saksalaiset joukot, mutta ne olivat vuosien mittaan tottuneet pohjoisiin olosuhteisiin ja muodostivat suomalaisille vaarallisen vastustajan.

Saksalaisten tarkoituksena oli vetää joukkonsa Suomesta Pohjois-Norjaan ja ainakin osa sieltä Keski-Eurooppaan, jossa olivat käynnissä koko sodan ratkaisutaistelut. Suurten mies- ja materiaalimäärien siirrot vaativat kuitenkin paljon enemmän aikaa kuin oli edellytetty Suomen ja Neuvostoliiton aselepoehdoissa.. Käytössä oli vain kaksi syyssateissa kuravelliksi muuttuvaa satojen kilometrien pituista tietä. Neuvostoliitolle oli tärkeintä se, että suomalaiset sitoisivat toiminnallaan mahdollisimman paljon saksalaisia joukkoja niin, että niitä ei voisi siirtää Keski-Eurooppaan. Suomalaisille oli ratkaisevan tärkeää, että Suomi täyttää aseleposopimuksen ehdot.

Sekä suomalaiset että saksalaiset pyrkivät syyskuussa 1944 välttämään turhia tappioita kummallekaan osapuolelle. Käynnissä oli eräänlainen sopupeli tai valesota. Osapuolet sopivat keskenään siitä, milloin saksalaiset vetäytyvät erikseen nimetyiltä paikkakunnilta ja milloin suomalaiset ottavat alueen haltuunsa. Neuvostoliitto kiinnitti voimakkaasti huomiota suomalaisten hitaaseen etenemiseen ja tuotettuihin vähäisiin tappioihin huolimatta   
Suursaarella 15.9. käydystä suomalaisten ja saksalaisten välisestä taistelusta. Aseleposopimuksen ehtojen toteutuminen ei ollut selvä. Ensimmäinen suomalaisten ja saksalaisten välinen todellinen laukaustenvaihto tapahtui 28.9. Pudasjärvellä. Sopupeli jatkui vielä muutaman päivän. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti.

Kertomukset