Veteraanien perintö - Itsenäinen Isänmaa

Maanpuolustus

Sodan alku

Neuvostoarmeija aloitti hyökkäyksen Suomeen 30.11.1939 maalla, merellä ja ilmassa. Maarajoilla ei vihollinen päässyt yllätykseen, sillä varusmiehistä ja rajaseudun reserviläisistä muodostetut suojajoukot oli ryhmitetty rajoille heti neuvottelujen alettua Moskovassa. Myös muut reserviläiset, jotka muodostivat kenttäarmeijan, oli 6.10. kutsuttu ylimääräisiin harjoituksiin, josta vakiintui nimi YH. Joukot siirrettiin kotialueelta suunniteltuihin puolustusasemiin, joissa aloitettiin koulutus ja linnoittaminen. YH:n ajalla oli ratkaisevan tärkeä merkitys armeijan taisteluvalmiuden kannalta. Helsingissä yllätys oli kuitenkin täydellinen. Neuvostoliittolaiset pommituskoneet pudottivat pomminsa Helsinkiin heti 30.11. aamulla. Yhteensä 91 siviilihenkilöä sai surmansa. Neuvostoliiton tarkoituksena oli lyödä suomalaiset joukot nopeasti ja edetä Helsinkiin kahdessa viikossa. Samanaikaisesti oli Suomi katkaistava kahtia Oulun suuntaan hyökkäävillä joukoilla. Kaikkia teiden suuntia käytettiin hyväksi. Suomalaisten sitkeään vastarintaan ei uskottu.